1. Yleistä
Nurmijärven Sähköverkko Oy soveltaa alla selostettuja menetelmiä 1.6.2026 alkaen liittymismaksujen
määrittämiseen. Menetelmät noudattavat Energiaviraston päätöksen (Dnro 3122/040302/2025–
3209/040302/2025) mukaisia hinnoittelumenetelmiä ja -periaatteita.
Liittymissopimukseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevia Energiateollisuus ry:n suosittelemia yleisiä
liittymisehtoja (vahvistushetkellä voimassa LE2019). Tämän ohje noudattaa LE 2019 kohdan 2. mukaisia määritelmiä.
Pienjänniteverkon liittymismaksut ovat jaettu yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti maantieteellisen sijaintinsa perusteella kahteen keskimääräiseen vakiohintaiseen hintavyöhykkeeseen. Lisäksi sovelletaan
alue- ja tapauskohtaista hinnoittelua.
Pienjänniteliittymien liittymismaksun perusteena on vyöhykkeillä pääsulakekoko ja ampeerihinta. Hinta
perustuu uuden sähköverkon laajentamisesta aiheutuviin keskimääräisiin rakentamiskustannuksiin kullakin vyöhykkeellä sekä kapasiteettivarausmaksuun. Liittymismaksuun sisältyy jakeluverkkoon kytkentä
ja energiamittauksien asennus. Pienjänniteverkon liittymissä, missä käytetään alue- tai tapauskohtaista
hinnoittelua, liittymismaksu perustuu pienjänniteverkon kapasiteettivarausmaksuun sekä verkon rakentamiskustannuksiin. Pelkkää pienjänniteverkon kapasiteettivarausmaksua käytetään poikkeustapauksissa, missä liittyjät sijaitsevat olemassa olevan pienjänniteverkon lähellä tai liittyjät liittyvät olemassa
olevaan muuntopiiriin.
Keskijänniteverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa liittymismaksu määräytyy kyseessä olevan
jännitetason kapasiteettivarausmaksun (kertaa liittyjän määrittämä liittymisteho) ja välittömien verkon
laajennuskustannusten summana. Laajennuskustannukset syntyvät liittämisen kannalta tarpeellisista ja
yksinomaan liittymää palvelevasta, säänneltyyn sähköverkkotoimintaan kuuluvasta sähköverkon laajennusrakentamisesta. Laajennuskustannukset eivät sisällä verkon vahvistamisesta tai kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia, jotka huomioidaan kapasiteettivarausmaksulla siltä osin kuin yhden tehoyksikön
lisääminen olemassa olevaan verkkoon keskimäärin aiheuttaa.
Nurmijärven Sähköverkko Oy tarjoaa kiinteistölle ensisijaisesti yhtä liittymää. Kiinteistölle, jolla on jo
sähköliittymä, voidaan tarjota toista liittymää, tai useampaakin liittymää, jos asiakkaan kohtuulliset palvelutarpeet tätä edellyttävät. Kiinteistön uusi liittymä tai uudet liittymät hinnoitellaan samalla tavalla kuin
mikä tahansa uusi liittymä. Esimerkkitapauksena voidaan pitää sähköautojen latausta varten hankittavaa sähköliittymää kiinteistölle, jolla on jo olemassa oleva sähköliittymä. Kiinteistön sähköliittymät ovat
aina säteittäin syötettyjä jakeluverkosta ja täten sähkönsiirto liittymien välillä on ehdottomasti kielletty.
Nurmijärven Sähköverkko Oy ei ole velvollinen tarjoamaan liittyjälle useaa erillistä pienempitehoista liittymää yhden suuritehoisen liittymän sijaan, jos tälle ei löydy liittyjän esittämiä perusteltuja syitä asiakkaan kohtuullisten palvelutarpeiden täyttämiseksi.
2. Liittymien hinnoitteluperiaatteet
2.1. Liittymismaksuperiaatteet pienjänniteverkossa (0,4 kV)
Pienjänniteverkossa noudatettavia periaatteita ovat vyöhykehinnoittelu, aluehinnoittelu sekä tapauskohtainen hinnoittelu. Olemassa olevan pienjänniteverkon alueella pääsääntöisenä hinnoittelumenetelmänä käytetään vyöhykehinnoittelua. Hinnoittelu perustuu vyöhykkeellä keskimäärin liityttäessä aiheutuviin tilastollisiin sähköverkon rakentamiskustannuksiin. Vyöhykehinnoittelualueen ulkopuolella pyritään
ensisijaisesti käyttämään aluehinnoittelua, jossa koko alueen sähköistämisestä aiheutuvat rakennuskustannukset jaetaan alueen potentiaalisien liittyjien lukumäärällä. Tapauskohtaista hinnoittelua käytetään vyöhykehinnoittelualueen ulkopuolella, jos aluehinnoittelun soveltamiselle ei ole edellytyksiä.
2.1.1 Vyöhykehinnoittelu
Vyöhykehinnoittelulla tarkoitetaan pienjänniteliittyjien jakamista yhdenmukaisesti maantieteellisen sijaintinsa perusteella erilaisiin hintavyöhykkeisiin.
Vyöhykejako
Nurmijärven Sähköverkolla Oy:llä on käytössä kaksi vyöhykettä.
Vyöhyke 1 kattaa olemassa olevan asemakaava-alueen, jossa kaikki halukkaat liittyjät liitetään rajoituksetta liittymismaksuhinnaston mukaisilla liittymismaksuilla. Vyöhykkeeseen 1 kuuluu myös asemakaava-alueen ulkopuolella olevat liittymät, jotka sijaitsevat suoraan tontin rajalta mitattuna enintään 200 m etäisyydellä olemassa olevasta jakelumuuntamosta.
Vyöhyke 2 on voimassa asemakaava-alueen ulkopuolella enintään 3x63A:n liittymillä ja suoraan tontin
rajalta mitattuna enintään 600 m etäisyydellä olemassa olevalta jakelumuuntamolta. Vyöhykkeeseen 2
kuuluvat myös liittymät, jotka sijaitsevat tontin rajalta suoraan mitattuna enintään 200 m etäisyydellä
jakelumuuntamosta liittymäoikeuden koon ollessa yli 3×63 A. Etäisyyden ollessa yli 200 m toimitaan ta-
pauskohtaisen hinnoittelun mukaisesti.Vyöhyke 2 on voimassa asemakaava-alueen ulkopuolella enintään 3x63A:n liittymillä ja suoraan tontin
rajalta mitattuna enintään 600 m etäisyydellä olemassa olevalta jakelumuuntamolta. Vyöhykkeeseen 2
kuuluvat myös liittymät, jotka sijaitsevat tontin rajalta suoraan mitattuna enintään 200 m etäisyydellä
jakelumuuntamosta liittymäoikeuden koon ollessa yli 3×63 A. Etäisyyden ollessa yli 200 m toimitaan tapauskohtaisen hinnoittelun mukaisesti.
Vyöhykkeen 2 maksimietäisyydet on määritelty normaalein verkonrakentein toteutetun verkon teknisten
reunaehtojen avulla. Tällöin on otettu huomioon jännitteen alenema, verkon jännitejäykkyys sekä standardi SFS 6000-8-801: Pienjännitesähköasennukset, osa 8.
Vyöhykehinnan ja rakennuskustannusten määrittäminen
Vyöhykkeiden liittymismaksut perustuvat keskimääräisiin verkonrakennuskustannuksiin. Nurmijärven
Sähköverkko Oy määrittää vyöhykkeiden liittymismaksujen suuruuden vyöhykkeillä syntyvien keskimääräisten liittymien rakennuskustannusten perusteella.
Vyöhykehinnoittelulla tarkoitetaan pienjänniteliittyjien jakamista yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti maantieteellisen sijaintinsa perusteella kahteen keskimääräiseen vakiohintaiseen hintavyöhykkeeseen.
Vyöhykkeillä etäisyys lasketaan suoraan tontin rajalta mitattuna jakelumuuntamosta. Etäisyyttä ei kuitenkaan lasketa jakelumuuntamosta, joka on rakennettu vyöhykehinnoittelun ulkopuolisen liittymän rakentamisen yhteydessä ja jälkiliittyjälauseke on voimassa.
Vyöhykkeillä liittymismaksut ovat määritelty vyöhykkeillä syntyneiden keskimääräisten välittömien verkkoon liittämisestä aiheutuvien laajennuskustannusten (ei sisällä verkon vahvistamisesta tai kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia) sekä pienjänniteverkon laskennallisen kapasiteettivarausmaksun perusteella. Kapasiteettivarausmaksun laskennassa on käytetty Energiaviraston julkistamaa laskentatyökalua
ja siinä on huomioitu liittymien painottuminen eri vyöhykkeille.
Vyöhykkeiden ulkopuolella sovelletaan ensisijaisesti aluehinnoittelua, korotettua aluehintaa tai tapauskohtaista hinnoittelua, jos liitettäviä kohteita on vain yksi, eikä alueella ole muita potentiaalisia liittyjiä.
2.1.2. Aluehinnoittelu
Aluehinnoittelulla tarkoitetaan tietyn ennalta rajatun, vyöhykehinnoittelun ulkopuolelle jäävän alueen liittyjien liittymähinnan määrittämistä.
Aluehinnoittelua sovellettaessa liittymismaksu muodostuu välittömistä verkon laajentamiskustannuksista ja kapasiteettivarausmaksusta. Alueen liittymismaksut määräytyvät jakamalla koko alueen rakentamiskustannukset potentiaalisille liittyjille niiden liittymistehojen suhteessa. Lisäksi olemassa olevasta
verkosta varatusta kapasiteetista aiheutuneet kustannukset peritään käyttäen keskijänniteverkolle määritettyä kapasiteettivarausmaksua (kertaa liittyjän liittymisteho). Yksittäisen liittymän hinta, eli aluehinta,
määräytyy liittymän koon perusteella. Jos liittymät ovat samankokoisia, jaetaan kustannukset suoraan
liittymien lukumäärällä.
Jos aluehintaa määritetään olemassa olevan verkon läheisyydessä siten, että yksi tai useampi alueen
potentiaalisista liittyjistä sijoittuu vyöhykehinnoitellun alueen sisäpuolelle, peritään näiltä liittyjiltä vyöhykehinnoittelun mukainen liittymismaksu. Muiden alueen potentiaalisten liittyjien liittymismaksu määräytyy koko alueen rakentamiskustannusten mukaisesti jaettuna alueen kaikkien potentiaalisten liittyjien
määrällä.
Aluehintojen voimassaoloaika on 10 vuotta ensimmäisen liittymän sopimuspäivämäärästä alkaen, minkä jälkeen noudatetaan vyöhykehinnoittelua.
Potentiaaliset liittyjät
Potentiaalisten liittyjien määrä arvioidaan olemassa olevien rakennusten, kaavoitettujen rakennuspaikkojen ja tiedossa olevien poikkeuslupakohteiden sekä maanomistajilta saatavien alustavien tietojen perusteella. Liittyjien on tosiasiallisesti oltava liittymässä verkkoon lähitulevaisuudessa.
Rakennuskynnys
Rakennuskynnyksellä tarkoitetaan todellisten liittyjien prosentuaalista osuutta verrattuna potentiaalisten
liittyjien määrään, milloin alueen liittymien rakennustyöt voidaan aloittaa käyttäen ennalta määrättyä
aluehintaa. Rakennuskynnys on 60 % alueen sähköistyskustannuksista.
Korotettu aluehinta
Mikäli halukkaita liittyjiä ei alueelta löydy rakennuskynnyksen ylittävää lukumäärää, on halukkuutensa ilmoittaneille liittyjille tarjottava mahdollisuutta liittyä sähköverkkoon korotetulla aluehinnalla. Korotetun aluehinnan suuruus määritetään siten, että jaetaan alueen rakennuskynnystä vastaava prosentuaalinen osuus sähköistämiskuluista liittymishalukkuutensa ilmoittaneiden lukumäärällä.
Sovellettaessa korotettua liittymismaksua aluehinnoittelussa, on liittymissopimuksessa oltava jälkiliittyjälauseke. Jälkiliittyjälausekkeet puretaan ja tapauskohtainen hinnoittelu korvataan aluehinnoittelulla siinä vaiheessa, kun Nurmijärven Sähköverkko Oy:n asettama rakennuskynnys alueella täyttyy.
Korotetun aluehinnan ja rakennuskustannusten määrittäminen
Korotettu aluehinta määräytyy liittymismaksuhinnaston mukaisesta liittymismaksusta sekä liittymismaksun korotusosuudesta. Korotusosuus määräytyy verkonrakennuskustannuksista, joita arvioitaessa käytetään hyväksi Energiaviraston verkonarvon määrityksessä käyttämiä verkostokomponenttien yksikköhintoja. Liittymää purettaessa korotusosuutta ei palauteta.
2.1.3. Tapauskohtainen hinnoittelu
Tapauskohtaista hinnoittelua käytetään, kun pienjänniteverkon liittymä sijoittuu vyöhyke- ja aluehinnoittelun ulkopuolelle esimerkiksi silloin, jos alueella ei ole muita potentiaalisia liittyjiä, joita varten rakennettua verkkoa voitaisiin hyödyntää. Tapauskohtaista hinnoittelua käytetään myös, mikäli se johtaa liittyjän kannalta edullisempaan hinnoitteluun kuin aluehinnoittelu.
Tapauskohtainen hinta määräytyy vain kyseisen liittymän rakentamisesta aiheutuviin jakeluverkon rakennuskustannuksiin. Hinnoitteluperiaatteena ovat edullisimmat verkonrakennuskustannukset, joilla tekniset vaatimukset saadaan täytettyä. Hinnoittelu perustuu Energiaviraston määrittämiin yksikköhintoihin.
Tapauskohtaista hinnoittelua käytettäessä liittymissopimukseen kirjataan jälkiliittyjälauseke, mikäli liittymismaksu on korkeampi kuin liittymätehoa vastaava uloimman vyöhykkeen maksu. Jälkiliittyjälauseke on voimassa 10 vuotta. Lausekkeella tarkoitetaan liittymismaksun osittaista palauttamista asiakkaalle, mikäli alueelle tulee useampi liittyjä. Palautus suoritetaan liittymismaksun verollisesta korotusosuudesta.
Liittymismaksu muodostuu välittömistä laajennuskustannuksista a ja kapasiteettivarausmaksusta b sekä liittymistehosta P. Maksun suuruus määräytyy kaavalla:
Liittymismaksu = a + b x P, missä
a sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkon laajennuskustannukset sekä mahdolliset liittymästä aiheutuvat verkonsuojauskustannukset, mutta tähän ei sisälly verkon vahvistamisesta ja kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia [€],,
b on pienjänniteverkon kapasiteettivarausmaksu, jolla huomioidaan olemassa ole-van verkon keskimääräiset vahvistamiskustannukset [€/kVA] ja
P on liittyjän liittymisteho [kVA].
2.1.4. Liittymän koon suurentaminen ja 3-vaiheistaminen
Vyöhykehinnoittelualueella liittymän kokoa suurennettaessa liittyjältä peritään lisäliittymismaksu, joka on liittymän sulakekokoja vastaavien liittymismaksuhinnaston mukaisten liittymismaksujen erotus. Liittymän muuttamisesta 1-vaiheliittymästä 3×25 A liittymäksi vanhasta yksivaiheliitynnästä hyvitetään kolmannes 3×25 A vastaavan vyöhykkeen liittymän hinnasta. Mikäli liittymä ei ole vyöhykehinnoittelun piirissä liittymäoikeuden korottamisen jälkeen, peritään lisäliittymismaksuna verkonlaajennuskustannukset perustuen kapasiteettivarausmaksuun sekä tehon muutokseen.
2.1.5. Jännitetason vaihtaminen
Muutostilanteessa nykyinen liittymissopimus irtisanotaan ja liittymän arvo palautetaan purkukustannuksilla vähennettynä. Uusi liittymissopimus tehdään vastaamaan uutta liittymistehoa ja -jännitettä.
2.1.6. Liittymän pienentäminen
Pienjänniteliittymät, korkeintaan 3x63A
Kooltaan 3x63A ja tätä pienemmillä liittymillä liittymän pienennys toteutetaan sulakekoon eli käyttöoikeuden pienennyksellä. Sulakkeen vaihdon voi tilata valtuutetulta sähköurakoitsijalta, joka ilmoittaa vaihtotyöstä yleistietolomakkeella Nurmijärven Sähköverkko Oy:lle. Liittyjälle ei suoriteta hyvitystä suuremmasta liittymästä ja asiakkaalla säilyy oikeus suurempaan liittymään. Liittymis- oikeus pysyy ennallaan, mutta pääsulakekoon muutos kirjataan Nurmijärven Sähköverkko Oy asiakastietojärjestelmän liittymän tietoihin. Irtisanottaessa tai purettaessa palautuskelpoinen liittymä, maksetaan palautuskelpoinen osuus takaisin liittyjälle purkukustannuksilla vähennettynä.
Pienjänniteliittymät, yli 3x63A
Yli 3x63A liittymän pienentämisestä peritään hinnaston mukainen palvelumaksu. Pienjänniteliittymillä liittymän pienennys toteutetaan sulakekoon eli käyttöoikeuden pienennyksellä. Liittyjälle ei suoriteta hyvitystä suuremmasta liittymästä ja asiakkaalla säilyy oikeus suurempaan liittymään. Tähän voidaan palata sulakkeenvaihtomaksua vastaan. Liittymissopimus pysyy ennallaan, mutta sulakekoon muutos kirjataan asiakastietojärjestelmän liittymän tietoihin. Palaaminen suurempaan pääsulakekokoon on mahdollista 10 vuoden ajan.
Kymmenen vuoden jälkeen oikeus palata suurempaan liittymään poistuu ja pienemmästä liittymästä laaditaan uusi liittymissopimus. Jos verkon rakennetta muutetaan oleellisesti asiakkaasta johtuvista syistä, kyseessä ei ole liittymän pienennys vaan uusi liittymä. Valitun sulakekoon vähimmäiskesto on yksi vuosi. Irtisanottaessa tai purettaessa palautuskelpoinen liittymä, maksetaan palautuskelpoinen osuus takaisin liittyjälle purkukustannuksilla vähennettynä.
2.1.7. Tilapäiset liittymät
Tilapäinen liittymä on tarkoitettu väliaikaiseen sähkönkäyttöön. Tilapäisestä liittymästä laskutetaan verkon rakentamis-, vahvistamis- ja purkukustannukset sekä mittauksen kytkentä. Tilapäinen liittymä ei ole siirto- eikä palautuskelpoinen ja siitä peritään arvonlisävero. Tilapäiset liittymät voivat olla käytössä enintään 2 vuotta.
2.1.8. Pienjänniteliittymän toimitusaika
Pienjänniteliittymän toimitusaika lähtökohtaisesti vyöhykkeellä 1 on 2 kk, vyöhykkeellä 2 on 6 kk ja vyöhykkeiden ulkopuolella arviolta 6–12 kk.
Alue- ja tapauskohtaisen hinnoittelun tapauksessa toimitusaikaan vaikuttaa olennaisesti mm. tarvittava suunnittelu, lupamenettelyt, komponenttien saatavuus ja muut olosuhdetekijät, jotka liittyvät rakentamiseen.
Liittymissopimuksessa sovitaan tapauskohtaisen liitynnän lopullinen toimitusaika.
2.2. Liittymismaksuperiaatteet keskijänniteverkossa (20 kV)
Keskijänniteverkossa liittymän hinnoitteluun käytetään aina tapauskohtaista hinnoittelua. Keskijänniteverkossa liittymismaksu perustuu verkkoon liittämisestä verkonhaltijalle koituviin liittämis-, rakentamis- ja muihin mahdollisiin kyseisen liittyjän liittämisestä välittömästi aiheutuneisiin kustannuksiin sekä kapasiteetin varaamisen aiheuttamiin kustannuksiin.
Yhtälömuodossa keskijänniteliittymän hinnoittelu esitetään seuraavasti:
Liittymismaksu = a + b x P, missä
a sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkon laajennuskustannukset sekä mahdolliset liittymästä aiheutuvat verkonsuojauskustannukset, mutta tähän ei sisälly verkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [€].
b on keskijänniteverkon kapasiteettivarausmaksu, jolla huomioidaan olemassa olevan verkon keskimääräiset vahvistamiskustannukset [€/kVA] ja
P on liittyjän liittymisteho [kVA].
Mikäli keskijänniteliittymän liittymisteho ylittää 2 MVA, sovelletaan luvun 2.3.4 mukaista käytäntöä kapasiteetin varaamiseen sekä liittymisoikeuden tarkastamiseen luvun 2.3.5 mukaista käytäntöä.
Tapauskohtaista hinnoittelua käytettäessä liittymissopimukseen kirjataan jälkiliittyjälauseke, mikäli laajennettava jakeluverkko palvelee tulevaisuudessa muita asiakkaita. Jälkiliittyjälauseke on voimassa 10 vuotta. Lausekkeella tarkoitetaan liittymismaksun osittaista palauttamista asiakkaalle, mikäli alueelle tulee useampi liittyjä. Palautus suoritetaan liittymismaksun osuudesta a.
Liittymää purettaessa verkon liittymismaksua ei palauteta.
2.2.1. Rakentamiskustannukset
Alueen rakentamiskustannuksia arvioitaessa hyödynnetään Energiaviraston määrittämiä liittymähinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa käytettäviä yksikköhintoja.
2.2.2. Kapasiteettivarausmaksun määrittäminen
Keskijänniteverkossa kapasiteettivarausmaksu määritellään erikseen kulutukselle ja tuotannolle. Kapasiteettivarausmaksu on laskettu hyödyntäen Energiaviraston laskentatyökalua. Kohteelle sovellettava kapasiteettivarausmaksu määräytyy suurimman hetkellisen kulutus- ja tuotantotehon mukaan. Jos hetkellinen tuotantoteho on suurempi kuin kulutusteho, hyödynnetään tuotannon kapasiteettivarausmaksua ja päinvastoin.
Kapasiteettivarausmaksulla varataan olemassa olevasta verkosta liittymistehoa vastaava siirtokapasiteetti liittyjän käyttöön. Liittyjä määrittää itse liittymistehonsa laitteiston käyttöasetusten pohjalta. Kapasiteettivarausmaksu sisältää verkon vahvistuskustannukset.
Tuotannon kapasiteettivarausmaksussa on huomioitu tuotannon aiheuttamat hyödyt verrattuna kulutukseen. Tuotannon kapasiteettimaksusta kerrotaan tarkemmin luvussa 4.2.
2.2.3 Liittymän koon muuttuminen
Muutostilanteessa nykyinen liittymä irtisanotaan ja tilalle tehdään uutta liittymistehoa vastaava uusi liittymissopimus liittymismaksuhinnastoon perustuvalla hinnoittelulla.
Liittymätehon suurentaminen tehdään seuraavalla kaavalla:
Liittymismaksu = a + b x (Puusi – Pvanha), missä
a sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkonlaajennuskustannukset sekä mahdolliset liittymästä aiheutuvat verkonsuojauskustannukset, mutta tähän ei sisälly verkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [€],
b on keskijänniteverkon kapasiteettivarausmaksu, jolla huomioidaan olemassa olevan verkon keskimääräiset vahvistamiskustannukset [€/kVA],
Puusi on liittyjän uusi liittymisteho [kVA] ja
Pvanha on liittyjän vanha liittymisteho [kVA].
Liittymätehon pienentyessä muutos toteutetaan seuraavasti:
- Liittymätehon pienentyessä saman jännitetason sisällä pienentämisestä ei peritä liittymismaksua. Mikäli muutos vaatii laitteiston erottamisen verkosta ja uudelleen kytkennän, veloitetaan tästä palveluhinnaston mukaisesti mahdolliset kytkentäkustannukset.
- Liittymän jännitetason vaihtuessa peritään muutoksesta aiheutuvat verkon laajennuskustannukset sekä kapasiteettivarausmaksun muutos, jos kapasiteettivarausmaksu on liittymän vanhan jännitetason kapasiteettivarausmaksua suurempi. Liittymissopimus tehdään vastaamaan uutta liittymispistettä sekä jännitetasoa.
- Liittymän liittymätehon pienentyessä liittyjälle ei palauteta suoritettua liittymismaksua.
2.2.4. Keskijänniteliittymän toimitusaika
Keskijänniteliittymän toimitusaika riippuu sen vuoksi tehtävien rakennus- ja muutostöiden laajuudesta. Toimitusaikaan vaikuttavat olennaisesti mm. tarvittava suunnittelu, liittymän teho, lupamenettelyt, komponenttien saatavuus ja muut olosuhdetekijät, jotka liittyvät rakentamiseen. Tyypillisesti toimitusajat vaihtelevat 6–12 kk välillä.
Liittymissopimuksessa sovitaan tapauskohtaisen liitynnän lopullinen toimitusaika.
2.3. Liittymismaksuperiaatteet suurjänniteverkossa (110 kV)
Suurjänniteverkossa liittymän hinnoitteluun käytetään aina tapauskohtaista hinnoittelua. Suurjänniteverkossa liittymismaksu perustuu verkkoon liittämisestä verkonhaltijalle koituviin liittämis-, rakentamis- ja muihin mahdollisiin kyseisen liittyjän liittämisestä välittömästi aiheutuneisiin kustannuksiin sekä kapasiteettivarausmaksuun.
Yhtälömuodossa suurjänniteliittymän hinnoittelu esitetään seuraavasti:
Liittymismaksu = a + b x P, missä
a sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkon laajennuskustannukset sekä mahdolliset liittymästä aiheutuvat verkonsuojauskustannukset, mutta tähän ei sisälly verkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [€],
b on suurjänniteverkon kapasiteettivarausmaksu, jolla huomioidaan olemassa olevan verkon keskimääräiset vahvistamiskustannukset [€/kVA] ja
P on liittyjän liittymisteho [kVA].
Tapauskohtaista hinnoittelua käytettäessä liittymissopimukseen kirjataan jälkiliittyjälauseke, mikäli laajennettava jakeluverkko palvelee tulevaisuudessa muita asiakkaita. Jälkiliittyjälauseke on voimassa 15 vuotta. Lausekkeella tarkoitetaan liittymismaksun osittaista palauttamista asiakkaalle, mikäli alueelle tulee useampi liittyjä. Palautus suoritetaan liittymismaksun osuudesta a.
Liittymää purettaessa verkon liittymismaksua ei palauteta.
2.3.1. Rakentamiskustannukset
Alueen rakentamiskustannuksia arvioitaessa hyödynnetään Energiaviraston verkonarvon määrityksessä käyttämiä verkostokomponenttien yksikköhintoja. Liityntäkentän rakentamiskustannukset peritään myös johdonvarsiliitynnän osalta, vaikka Nurmijärven Sähköverkko ei aikoisi heti rakentaa kohteeseen kytkinlaitosta.
2.3.2. Kapasiteettivarausmaksun määrittäminen
Kapasiteettivarausmaksu on määritelty erikseen kaikille Nurmijärven Sähköverkko Oy:llä käytössä oleville jännitetasoille. Kapasiteettivarausmaksu on laskettu hyödyntäen Energiaviraston laskentatyökalua.
Kapasiteettivarausmaksulla varataan olemassa olevasta verkosta liittymistehoa vastaava siirtokapasiteetti liittyjän käyttöön. Liittyjä määrittää itse liittymistehonsa laitteiston käyttöasetusten pohjalta. Kapasiteettivarausmaksu sisältää verkon vahvistuskustannukset.
2.3.3 Liittymän koon muuttuminen
Muutostilanteessa nykyinen liittymissopimus päivitetään vastaamaan uutta liittymistehoa. Liittymistehon kasvaessa peritään liittymishinnaston mukainen kapasiteetin varausmaksu ja tarvittaessa verkon laajennuskustannukset.
Liittymätehon suurentaminen tehdään seuraavalla kaavalla:
Liittymismaksu = a + b x (Puusi – Pvanha), missä
a sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkonlaajennuskustannukset sekä mahdolliset liittymästä aiheutuvat verkonsuojauskustannukset, mutta tähän ei sisälly verkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [€],
b on suurjänniteverkon kapasiteettivarausmaksu, jolla huomioidaan olemassa olevan verkon keskimääräiset vahvistamiskustannukset [€/kVA],
Puusi on liittyjän uusi liittymisteho [kVA] ja
Pvanha on liittyjän vanha liittymisteho [kVA].
Liittymätehon pienentyessä muutos toteutetaan seuraavasti:
- Suurjänniteverkossa sovelletaan normaalisti tehoon sidottua hinnoittelua, minkä takia suurjänniteverkossa liittymän pienentämisiä ei pääsääntöisesti tehdä.
- Liittymätehon pienentyessä saman jännitetason sisällä pienentämisestä ei peritä liittymismaksua. Mikäli muutos vaatii laitteiston erottamisen verkosta ja uudelleen kytkennän, veloitetaan tästä palveluhinnaston mukaisesti kytkentäkustannukset.
- Liittymän jännitetason vaihtuessa vanha, ei palautuskelpoinen, liittymä irtisanotaan ja uusi liittymissopimus tehdään voimassa olevan liittymishinnaston mukaisesti.
Liittymän liittymätehon pienentyessä liittyjälle ei palauteta suoritettua liittymismaksua.
2.3.4. Liittymiskapasiteetin varaaminen
Uusien liittymien tapauksessa ennen liittymiskapasiteetin varaamista hankkeen on täytettävä seuraavat kypsyyskriteerit:
- Hankkeella on voimassa oleva rakennuslupa
- Liittyjä on toimittanut hankkeesta tulevaisuuden tehonkäyttösuunnitelman Nurmijärven Sähköverkko Oy:lle
- Hankkeella on voimassa lainvoimainen kaava
Liittymiskapasiteetti varataan, kun yllä olevat kohdat täyttyvät sekä kapasiteettivarausmaksu on maksettu kokonaisuudessaan.
Kypsyyskriteerien avulla varmistetaan, että jakeluverkon rajallista kapasiteettia varataan vain tosiasialliseen tarpeeseen. Tehokkaan ja tasapuolisen jakeluverkon käytön kannalta kapasiteetin ylimitoittamista on vältettävä. Jos kapasiteettia on rajallisesti tarjolla, kapasiteetti jaetaan useammalle liittyjälle yksittäisen liittyjän sijaan.
2.3.5. Liittymisoikeuden tarkastaminen
Nurmijärven Sähköverkko varaa oikeuden tarkastaa varatun liittymistehon yhden (1) vuoden välein. Mikäli tarkastuksessa todetaan, että liittyjä on perusteetta ylimitoittanut kapasiteettivarausta, liittymistehoa pienennetään Nurmijärven Sähköverkon toimesta vastaamaan todellista tarvetta. Kapasiteettivarauksen korjaamista pienemmäksi tai liittymissopimuksen purkamisesta ei palauteta liittymismaksuja liittyjälle. Liittymistehoa ei ole tarve pienentää, jos liittyjä pystyy osoittamaan, että kyse on vain tahattomasta ja kohtuullisen pienestä, tai täysin liittyjästä riippumattomasta seikasta, kuten tilapäisestä ja odottamattomasta laiterikosta.
Jos liittymisoikeus on ylitetty toistuvasti, liittymisoikeus muutetaan vastaamaan uutta liittymistehoa ja siitä peritään voimassa olevan liittymishinnaston mukainen maksu.
2.3.6. Suurjänniteliittymän toimitusaika
Suurjänniteliittymän toimitusaika tarkastetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon liitettävä teho, liityntätyyppi sekä olemassa oleva suurjänniteverkko. Tavoiteaikataulu liittämiselle on enintään 24 kk. Nurmijärven Sähköverkosta riippumattomat tekijät lisätään toimitusaikaan. Näitä voivat olla esim. luvitukset, komponenttien saatavuushaasteet ja paikalliset kantaverkon rajoitukset.
2.4. Liittymismaksuperiaatteet alle 1 MVA tuotantokohteille
Näennäissähköteholtaan enintään 1 MVA sähköntuotantolaitoksen liittymismaksun suuruutta määritettäessä hinnoittelu perustuu liittymän rakentamisesta aiheutuviin välittömiin jakeluverkon rakentamiskustannuksiin ja verkon suojauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Sähkömarkkinalain mukaisesti verkonvahvistuskustannuksia ei veloiteta alle 1 MVA sähkötuotantolaitteistoilta.
Liittymistä, joissa sähköntuotannon ohella on myös kulutusta, peritään vähintään kulutuksen liittymistehoa vastaava liittymismaksu. Muutoin liittymismaksun määritysmenetelmä määräytyy suurimman liittymistehon mukaan. Mikäli tuotannon maksimiliittymisteho on suurempi kuin kulutuksen maksimiliittymisteho, sovelletaan tuotannon liittymismaksun määritysmenetelmiä ja tilanteen ollessa päinvastainen, sovelletaan kulutuksen liittymismaksun määritysmenetelmiä. Liittymismaksuun ei sisälly asiakkaan liittymisjohdon rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia.
2.5. Liittymismaksuperiaatteet vähintään 1 MVA tuotantokohteille
Sähköverkkoon liittyvän, näennäissähköteholtaan vähintään 1 MVA tuotantolaitoksen liittymismaksun suuruutta määritettäessä, hinnoittelu perustuu liittymän rakentamisesta aiheutuviin välittömiin jakeluverkon laajennuskustannuksiin sekä kapasiteettivarausmaksusta olemassa olevaan sähköverkkoon.
Liitettäessä näennäissähköteholtaan vähintään 1 MVA tuotantolaitos verkkoon, peritään liittymismaksussa liittämisestä aiheutuvat välittömät verkon laajentumisesta aiheutuvat rakennuskustannukset sekä kapasiteettivarausmaksu. Verkon laajentaminen tarkoittaa kokonaan uuden sähköverkon rakentamista sekä toiminnallisesti uusien komponenttien lisäämistä olemassa olevaan verkkoon.
Välittömiksi verkonlaajennuskustannuksiksi katsotaan kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden takia tuotantolaitoksen liittäminen voidaan suorittaa turvallisesti siten, että liittymälle asetut kohtuulliset tekniset reunaehdot täyttyvät. Kapasiteettivarausmaksulla varataan olemassa olevasta verkosta liittymistehoa vastaava siirtokapasiteetti liittyjän käyttöön. Kapasiteettivarausmaksu sisältää verkon vahvistamiskustannukset.
Yhtälömuodossa liittymän hinnoittelu keski- ja suurjännitteisessä jakeluverkossa esitetään seuraavasti:
Liittymismaksu = a + b x P, missä
a sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkon laajennuskustannuk-set sekä mahdolliset liittymästä aiheutuvat verkonsuojauskustannukset, mutta tähän ei sisälly verkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [€],
b on kapasiteettivarausmaksu, joka kattaa olemassa olevan keski- ja suurjänniteverkon vahvistamisen [€/kVA] tai [€/MVA] ja
P on liittyjän liittymisteho [kVA] tai [€/MVA].
Liittymää purettaessa liittymismaksua ei palauteta.
2.5.1. Rakentamiskustannukset
Alueen rakennuskustannuksia arvioitaessa hyödynnetään Energiaviraston julkaisemia, verkonarvon määrityksessä käyttämiä verkostokomponenttien yksikköhintoja.
2.5.2. Kapasiteettivarausmaksun määrittäminen
Kapasiteettivarausmaksu on määritelty erikseen kaikille Nurmijärven Sähköverkko Oy:llä käytössä oleville jännitetasoille. Kapasiteettivarausmaksu on laskettu hyödyntäen Energiaviraston laskentatyökalua.
Kapasiteettivarausmaksulla varataan olemassa olevasta verkosta liittymistehoa vastaava siirtokapasiteetti liittyjän käyttöön. Kapasiteettivarausmaksu sisältää verkon vahvistamiskustannukset.
2.5.3 Liittymän koon muuttuminen
Näennäissähköteholtaan vähintään 1 MVA tuotantolaitoksen liittymän tehonlisäyksen hinnoittelu perustuu tästä aiheutuviin välittömiin sähköverkon rakennuskustannuksiin sekä uuden ja vanhan liittymistehon väliseen erotukseen sekä käytettävään kapasiteettivarausmaksuun. Yhtälömuodossa liittymätehon suurentamisen hinnoittelu voidaan esittää seuraavasti:
Liittymismaksu = a + b x (Puusi – Pvanha), missä
a on kustannus, joka sisältää välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkon laajennuskustannukset sekä mahdolliset liitynnästä aiheutuvat verkonsuojaus-kustannukset; ei sisällä verkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [€],
b on kapasiteettivarausmaksu, joka kattaa olemassa olevan keski- ja suurjännite-verkon vahvistamisen [€/kVA] tai [€/MVA],
Puusi on liittyjän uusi liittymisteho [kVA] tai [€/MVA] ja
Pvanha on liittyjän vanha liittymisteho [kVA] ] tai [€/MVA].
2.5.4. Liittymän jännitetason vaihtaminen
Muutostilanteessa vanha liittymissopimus irtisanotaan ja tehdään uutta liittymistehoa vastaava uusi liittymissopimus.
2.6. Joustavat liittymissopimukset
Joustavat liittymissopimukset mahdollistavat liittyjän liittämisen jakeluverkkoon ennen kuin kaikki verkon kehittämistoimenpiteet ovat valmistuneet. Joustavalla liittymissopimuksella tarkoitetaan sähkömarkkinalain mukaan liittymissopimusta, jonka ehdoissa on sovittu rajoituksista liittymispisteen taatulle teholle tai liittymän sähkönkäytön tai sähkönsyötön ohjaamisesta verkonhaltijan toimesta. Joustavat liittymät jaetaan kahteen luokkaan: tilapäiset joustavat liittymät sekä pysyvät joustavat liittymät.
Joustavien liittymissopimusten yleiset ehdot kuuluvat sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 10 §:n nojalla vahvistettaviin verkonhaltijan liittämispalvelun ehtoihin. Joustaviin liittymissopimuksiin kirjataan seuraavat seikat:
- tehorajat: jakeluverkkoon syöttö ja jakeluverkosta otto
- hyödynnettävät verkkopalvelumaksut
- tilapäinen joustava liittymissopimus: liittymissopimuksen voimassaoloaika ja ennakoitu koko pyydetyn kiinteän kapasiteetin ennakoitu päivämäärä
- pysyvästi joustavan liittymissopimus: liittymissopimuksen voimassaolo ja määräytymisperuste sekä verkkokomponentit ja niiden yhdistelmät, joihin joustavan liittymissopimuksen tekeminen perustuu
2.6.1. Tilapäiset joustavat liittymissopimukset
Tilapäisiä joustavia liittymissopimuksia voidaan hyödyntää silloin, jakeluverkon paikallinen kapasiteetti on rajallinen, mutta tilaajalla on tarve sähkönkäytölle nopeammassa aikataulussa, kuin mitä jakeluverkon kehittäminen vaatii. Jakeluverkon kehittämisen ajaksi voidaan solmia tilapäinen joustava liittymissopimus, minkä voimassaolo päättyy, kun jakeluverkon kehittämistoimenpiteet ovat valmistuneet.
2.6.2. Pysyvästi joustavat liittymissopimukset
Pysyvästi joustava liittymissopimus vaatii Energiaviraston luvan sekä liittyjän suostumuksen. Pysyvästi joustavan liittymissopimuksen taustalla on Nurmijärven Sähköverkon päätös, ettei sähköverkon kehittäminen ole tehokkain ratkaisu kyseisen liittymän kannalta. Sähköverkon kehittäminen ei ole tehokasta, mikäli yhtä liittyjää varten jakeluverkkoa joudutaan vahvistamaan niin, ettei se palvele muita jakeluverkon asiakkaita.
2.6.3. Joustavan liittymissopimuksen liittymismaksujen määräytymisperusteet ja verkkopalvelutuotteet
Joustavaan liittymissopimukseen sovelletaan samaa liittymismaksun hinnoittelua ja maksuaikatauluja kuin tavalliseen liittymään, jonka liittyjä saa käyttöönsä vasta verkon kehittämistoimien valmistuttua.
Joustaville liittymille tarjotaan samoja verkkopalvelutuotteita kuin muillekin liittymille tarkasteltavalle jännitetasolle.
2.6.4. Tehonohjausjärjestelmä
Nurmijärven Sähköverkko Oy määrittelee tehonohjausjärjestelmän tekniset reunaehdot, jotka perustuvat täysin tehtävään joustavaan liittymissopimukseen. Liittyjä vastaa tehonohjausjärjestelmän hankinnasta, tarkemmasta määrittelystä sekä operoinnista.
3. Tekniset vaatimukset
3.1 Liittämispiste
3.1.1. Pienjänniteverkko (0,4 kV)
Vyöhykkeen 1 alueella liittymispiste on tontin rajalla oleva esiasennettu kaapeli, jakokaappi, jakelumuuntamo tai pylväs. Vyöhyke 2 alueella liittymispiste voidaan määritellä myös liittymäkohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Mikäli kohteessa on tuotantoa ja tuotantolaitteiston nimellisteho ylittää 100 kVA, liittymispiste määräytyy luvun 3.1.4 mukaan.
3.1.2. Keskijänniteverkko (20 kV)
Keskijänniteverkossa liittymispisteenä toimii ensisijaisesti liittyjän 20 kV kojeiston liittimet. Mikäli kohteessa on tuotantoa ja tuotantolaitteiston nimellisteho ylittää 1 MVA, liittymispiste määräytyy luvun 3.1.4 mukaan.
3.1.3. Suurjänniteverkko (110 kV)
Suurjänniteverkossa liittymispisteenä on 110 kV runkojohdosta alas laskevien köysien yläpään liittimet tai kytkinasemakentän johtoerottimen liittimet.
3.1.4. Tuotantokohteen liittymispiste
Mikäli liittymään liitetään tuotantolaitteisto, liittymispiste määritellään tämän alaluvun mukaisesti. Tuotantolaitteistojen liittymispiste määritellään tuotantolaitteiston tehon mukaan seuraavasti:
| Tuotantolaitteiston nimellisteho | Liittymispiste | Liittymisjännite |
| 100 – 300 kVA | 20/0,4 kV muuntamo | pien- ja keskijännite |
| 300 – 1000 kVA | 20/0,4 kV muuntamo | keskijännite |
| 1 – 3 MVA | 110/20 kV sähköasema | keskijännite |
| Yli 3 MVA | 110 kV kytkinasema- tai voimajohtoliityntä | suurjännite |
3.2. Muut tekniset vaatimukset
Muut sähkönkäyttöpaikan liittämiseen liittyvät ehdot ja ohjeet on kirjattu Nurmijärven Sähköverkon omiin yleisohjeisiin. Ohjeet ovat saatavilla yhtiön kotisivuilta. Sähkönkäyttöpaikan liittämiseen sovelletaan myös Energiateollisuus ry:n suosittelemia kulloinkin voimassaolevia sähkönkäyttöpaikkojen liittymisehtoja.
4. Tuotantoliittymät
4.1. Tuotantoliittymien hinnoittelu
Alle 1 MVA tuotantoliittymien hinnoittelu perustuu mahdollisiin laajennusinvestoiteihin. Vähintään 1 MVA tuotantoliittymien hinnoittelu perustuu mahdollisiin laajennusinvestoiteihin sekä kapasiteettivarausmaksuun.
4.2. Tuotantoliittymien keskimääräinen kapasiteettivarausmaksu
Mikäli liittymän tuotannon maksimiliittymisteho on suurempi kuin kulutuksen maksimiliittymisteho kyseessä on hinnoittelun kannalta tuotantoliittymä. Sähkövarastot käsitellään hybridiliittymänä, jossa on sekä tuotantoa että kulutusta. Hybridiliittymien liittymismaksu muodostuu joko tuotannon tai kulutuksen tehon mukaisesti, kumpi johtaa kalliimpaan hintaan.
4.2.1 Alle 1 MVA tuotantolaitoksen liittäminen
Vahvistuskustannuksia ei sisällytetä alle 1 MVA:n sähköntuotannon sähköverkkoon liittämisestä veloitettavaan maksuun. Näin ollen Nurmijärven Sähköverkko Oy ei peri kapasiteettivarausmaksua tuotannon osalta liitettäessä näennäissähköteholtaan enintään 1 MVA:n tuotantolaitos verkkoon. Liittymissä, joissa on enintään 1 MVA:n tuotannon ohella myös kulutusta, sähkövarastot mukaan lukien, voidaan kapasiteettivarausmaksu kuitenkin periä kulutuksen osalta.
4.2.2 Vähintään 1 MVA tuotantolaitoksen liittäminen
Tuotantolaitosten liittämisellä on keskimäärin sama vaikutus verkosta varattavaan kapasiteettiin kuin kulutusliittymillä. Nurmijärven Sähköverkko Oy käyttää vähintään 1 MVA:n tuotantoliittymillä samaa kapasiteettivarausmaksua kuin kulutusliittymillä. Tuotantoliittymän hinnoitteluperusteet ovat kuvattu luvussa 2.4.
