Lämmitystavan valinta taloyhtiöön tai pientaloon on iso päätös, jonka kanssa joudutaan elämään pitkään. Ulkopuolisesta asiantuntijasta on apua kustannuslaskelmien teossa ja vaihtoehtojen vertailussa.
Teksti Pekka Karppinen Kuvat Nina Kellokoski
Moni taloyhtiö ja kiinteistönomistaja puntaroi lämmitysratkaisuja etenkin korkean sähkönhinnan aikaan. Vaihtoehdoiksi päätyvät tavallisimmin kauko- ja maalämpö. Kaukolämpöön liittyminen on usein mahdollista kaupunki- ja taajama-alueilla ja liittymiskustannukset ovat kaukolämmössä yleensä maltillisia. Maalämmön saatavuudelle asettavat reunaehtoja tontin koko ja maaperä, maanalainen infrastruktuuri ja mahdolliset pohjavesiesiintymät. Maalämpöjärjestelmän hankkiminen on myös iso investointi.
Siellä, missä kumpikin vaihtoehto on saatavilla, lämmitystavan taloudellisuuteen vaikuttaa olennaisesti paikallinen kaukolämmön hinta. Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio kehottaa suhtautumaan kriittisesti vertailulaskelmien lähtöoletuksiin.
– Laskelmissa ei saa käyttää valtakunnallista kaukolämmön hintaa, koska sellaista ei ole olemassakaan. Kaukolämpöä tuotetaan ja myydään aina paikallisesti.
Kaukolämpöä tuotetaan ja myydään aina paikallisesti.
Vertailussa tulisi kiinnittää huomiota myös järjestelmien elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Mitä vuosihuollot ja kuluvien osien vaihdot maksavat, mikä on ylipäänsä järjestelmän käyttöikä?
Kaukolämpö tiedetään toimintavarmaksi, helpoksi ja huolettomaksi lämmitystavaksi. Jos esimerkiksi kerrostaloyhtiöön hankitaan oma laitteisto, myös huolloista ja korjauksista pitää huolehtia itse.
Vaihtoehdot eivät ole välttämättä toisensa poissulkevia. Varsinkin isommissa kiinteistöissä hybridiratkaisuissa voi olla järkeä.
Ratkaisevat muuttujat
Isännöintiliitto julkaisi alkuvuonna taloyhtiön energia- ja ilmastoasioista oppaan, jossa kerrotaan energiatehokkuutta parantavista, ilmastoystävällisistä korjausratkaisuista. Opasta varten teetetyt laskelmat osoittivat, kuinka ratkaiseva tekijä paikallinen kaukolämmön hinta on maalämpöinvestoinnin kannattavuudelle. Silloisilla Helsingin kaukolämmön hinnoilla esimerkkitaloyhtiön siirtyminen maalämpöön oli selvästi kannattavaa, kun taas halvemman kaukolämmön Vantaalla investoinnin takaisinmaksuaika olisi venynyt kestämättömän pitkäksi.
Myös sähkön hinta vaikuttaa kannattavuuteen, koska maalämpöpumppu lisää tuntuvasti talon sähkönkulutusta. Sähkön hinnan vaihtelu on voimistunut tuulivoiman yleistymisen myötä.
– Pitäisi pystyä arvioimaan, kuinka paljon kiinteistön sähkönkulutus kasvaa, jos vaihdetaan kaukolämmöstä maalämpöön. Kannattavuuslaskelmat tulisi tehdä erilaisilla sähkönhintaskenaarioilla. Samalla kannattaisi selvittää, voitaisiinko lisääntyvää sähköntarvetta kattaa omalla aurinkosähkön tuotannolla, Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto neuvoo.
Kolmas keskeinen huomioon otettava seikka on investoinnin rahoitus. Lainarahan korkokustannuksiakin olisi haarukoitava erilaisilla korkoprosenteilla.
Selvitettävää siis riittää. Länsiluoto suosittelee ottamaan avuksi ulkopuolisen energia-alan asiantuntijan, joita löytyy konsulttitaloista ja suunnittelutoimistoista.
– Ulkopuolisen avun käytöstä koituva muutaman tuhannen euron kustannus on aika pieni, kun se suhteutetaan hankkeen kokonaiskustannuksiin – varsinkin, jos siten vältytään kalliilta virheiltä.
Ei lämpöä harakoille
Pienemmistä lämmityskuluista haaveilevien asukkaiden kannattaisi miettiä, miten rakennuksen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.
– Lämmitystavan vaihtohan ei itsessään vähennä energiankulutusta. Kulutusta pystytään pienentämään esimerkiksi vahvistamalla seinien ja yläpohjan eristystä, tai tiivistämällä ja tarvittaessa uusimalla ikkunat, FinDHC:n Kurki-Suonio vinkkaa.
Taloyhtiössä tällaisia energiatehokkuustoimia on järkevä toteuttaa isojen peruskorjausten, kuten julkisivuremonttien, yhteydessä.
Asukkaita voidaan kannustaa energiansäästöön lämpimän veden todelliseen kulutukseen perustuvalla laskutuksella. Toisinaan talon patteriverkosto voi kaivata tasapainotusta tai ilmanvaihto säätämistä. Nykyisin on tarjolla myös niin sanottuja olosuhdepalveluita, joilla saadaan sekä asukkaille mukavammat sisäilmaolosuhteet että parannettua kiinteistön energiatehokkuutta.
Isännöintiliiton Länsiluodon suosikki energiatehokkuustoimista on lämmön talteenotto poistoilmasta. Se voidaan asentaa vanhaan kerrostaloon myös jälkikäteen.
– Kaukolämpötalossa poistoilman lämmön talteenotto pienentää kaukolämmön tarvetta jopa 45 prosenttia. Maalämpöjärjestelmään liitettävä talteenotto voi vähentää tarvittavien lämpökaivojen määrää 25-40 prosentilla.
Ajassa elävä lämmitysmuoto
Kaukolämpö on maamme suosituin lämmitystapa. Sillä tuotetaan noin 85 prosenttia suomalaisten kerrostalojen lämmityksestä. Kaukolämpö on pystynyt uusiutumaan ja säilyttämään kilpailukykynsä. Energiakriisissäkin kaukolämmön hinta on pysynyt varsin vakaana, ainakin sähköön verrattuna.
Valtaosa kaukolämmöstä tuotetaan jo biopolttoaineilla ja hukkalämmöillä. Lämmön varastointi ja polttoon perustumattomat tuotantomenetelmät tekevät tuloaan.
– Käynnissä on iso energiamurros, siirtyminen kohti hiilineutraalia kaukolämmön tuotantoa. Osa toimijoista on ehtinyt siirtymän jo tehdä, osalla se on vielä kesken, vastuullisuuspäällikkö Länsiluoto kuvailee.
Kaukolämpöyhtiöitä on kirittänyt fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistuminen.
– Kaukolämpö ei ole tuotantomuoto vaan lämmön jakelujärjestelmä ja palvelu asiakkaalle. Energialähteet ja palvelut kehittyvät koko ajan, toiminnanjohtaja Kurki-Suonio kiteyttää.
Vakaata ja varmaa lämpöä
Miten kilpailukykyinen lämmitysmuoto nurmijärveläinen kaukolämpö on nyt ja nähtävillä olevassa tulevaisuudessa, lämpöjohtaja Pekka Roivainen Nurmijärven Sähköltä?
Hyvin kilpailukykyinen. Kilpailukyky näkyy parhaiten hintavakautena, ympäristöystävällisyytenä ja toimitusvarmuutena.
_ _ _
Mitkä ovat kaukolämmön parhaat puolet asiakkaan näkökulmasta?
Ensinnäkin toimitusvarmuus: kaukolämmössä varsinaisten kaukolämpökattiloiden tai pumppujen vikaantuessa varalaitteet ovat valmiina reservissä. Lisäksi lämmityskattiloiden ja kaukolämpöverkon kunnossapidosta ja käytöstä huolehtii ammattitaitoinen henkilökunta.
Kaukolämpö mahdollistaa erilaisten energialähteiden käytön lämmityksessä, mikä luo hintavakautta. Tänä päivänä Nurmijärven kaukolämmöstä 97 prosenttia tuotetaan puupolttoaineilla. Tulevien hankkeiden myötä siirrymme asteittain poltosta muuhun kaukolämmöntuotantoon, jossa hyödynnämme muun muassa hukkalämpöjä ja osakkuusyhtiöiden tuottamaa omaa tuulisähköä.
_ _ _
Saako teiltä apua kannattavuuslaskelmien tekoon, jos esimerkiksi taloyhtiössä pohditaan lämmitystavan valintaa tai vaihtoa?
Energianeuvojamme Jarmo Kauppi auttaa mielellään. Hänelle voi laittaa viestiä osoitteeseen energianeuvoja@nurmijarvensahko.fi
_ _ _
Kuinka paljon kaukolämpöasiakkaita Nurmijärven Sähköllä on?
Asiakkaita, joiden joukossa on muun muassa taloyhtiöitä ja pientaloasukkaita, on tällä hetkellä 545. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön piirissä on Nurmijärvellä noin 14 000 asukasta.
Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Nurmijärven Sähkön asiakaslehdessä 1/24. Voit lukea koko lehden täällä.